Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Elämän kiemuroita




Kun Metsäntyttö blogissaan "Metsäntyttö" kertoili asuinpaikoistaan, niin omatkin muistot alkoivat tulvia mieleeni. Ja se ajatus, että kun on asunut monessa paikassa, niin ei ole oikein missään kotonaan. Ja toisaalta on kuitenkin monessa paikassa ollut niin "kotonaan", että usein on kaipaus jollain tavalla niitä entisiäkin paikkoja kohtaan. Mutta kerran taivaassa saa olla niin "kotonaan", ettei tarvitse enää mitään ikävöidä eikä mitään paikkoja kaivata, jos sallitte tällaisen sivuhuomautuksen :)







Olen syntynyt Kotkassa vuonna-57, luulen että vanhempani asuivat silloin, (vai vasta myöhemminkö?), Haminassa. Mutta syntymäpaikakseni on kuitenkin joka tapauksessa merkitty Kotka. "Kotkan poikii ilman siipii" totesi mulle eräs työnantaja nuorena tyttönä.







Isä ja äiti













+ minä
















Haminassa asuessa vanhempani muuttivat erilleen, isän löydettyä uuden naisen, ja äitini läksi apulaiseksi erääseen perheeseen, minut mukanaan. On se äidin elämäkin ollut varmasti vaikeaa. Olin silloin aika pieni. Äiti kertoi, että olin kovin pidetty siellä paikassa, jossa oli emäntä ja aikamiespoika. Siellä oli myös koira Popi, joka oli kuulemma hyvä ystäväni :)
















Emäntä oli vuosia äidin kanssa kirjeenvaihdossa. Tässä ensimmäisiä kirjeitä. Hän oli kirjoittanut: "...pikku Seijaa kaipaan, kun ei ole enää pyrkimässä tädin syliin. Popikin ikävöi kaksi päivää. Senkun kävi kamarissa ja katsoi ikkunasta ulos... niin lähetän tässä näitä Seijan ja Popin kuvia, että vieläkö pikku-Seija muistaa Popia..."















Tuo kirje on kirjoitettu keväällä-59. Eli on niitä ensimmäisiä kirjeitä. Tuohon aikaan olin vasta vajaa kaksi vuotias. Nyt vasta rupesin ajattelemaan, että tosiaan olen ollut tosi pieni, kun sinne palveluspaikkaan menimme. En tiedä kauanko äiti siellä oli, kun sitten mummi (äidinäiti) halvautui ja ukki pyysi äitiä tulemaan hoitamaan äitiään. Siksi lähdimme tuolta Kouvolan läheltä Pohjois-Karjalaan äidin lapsuuskotiin. Siellä meitä asui pienessä kahden huoneen mökissä Ukki, mummi, sotainvaliidi-enoni sekä äiti ja minä. Onneksi siellä oli myös ainakin myöhemmin minulle kaveriksi kissa-emo Mirri ja sen kaksi pentua :) Ja kahdessa lähinaapurissa asui vielä silloin lapsia, joten pari-kolme leikkikaveriakin löytyi.















Äiti















Minä

















Asuimme siellä kolme vuotta, kunnes äiti meni uusiin naimisiin, ja isäpuolen saatua työpaikan Karkkilasta Högforssin tehtaalta ,muutimme Karkkilaan, Ahmoonkylään. Josta olen tehnyt aikaisemmin parikin postausta. Eli olin silloin viisi-vuotias.







Siellä asuinkin 19-vuotiaaksi, joten koen sen oikeastaan lapsuus-kotipaikakseni. Sen jälkeen elämä on kuljettanut ensin Vihdin Nummelaan, välillä paluu Karkkilaan, sen jälkeen Lohjalle, jossa tuli asuttua vuosia monessa eri paikassa. Jossain välissä poikkesimme Sysmässäkin. Myöhemmin takaisin Vihtiin pariksi vuodeksi ja Mäntyharjuun vajaaksi vuodeksi, ja sitten takaisin Lohjalle. Mutta aikuisiän kotipaikka on Lohja, johon tämä maalais-aluekin nykyisin kuuluu. Puoli vuotta kerkisimme olla Nummi-Pusulalaisia, ennenkuin tämä liitettiin Lohjaan :) Seitsemän vuotta ollaan nyt asuttu tässä talossa, joka on ennätys samassa asunnossa asua. Kyllä ollaan oltu liikkuvaista sakkia:)






Tällaisia muisteluita tänään. Hyvää adventtia!





















lauantai 16. joulukuuta 2017

Joulukuun tunnelmia..





Nyt on koe-käytetty ystävän keväällä antamat nastakengät, hyvin pysyi pystyssä. (Kiitos Minttuliini!) Elmon kanssa käytiin pieni lenkki tekemässä.Päivä on ollut pilvinen, silti viimeiset värit näkyivät länsi-taivaalla, ennen auringonlaskua. Pitihän niitä kuvata :)





























Harmitti, että kun olin lähtenyt ulos niin myöhään, mutta mietin, että onneksi en ole lapissa, siellähän sitä aurinkoa ei näy pitkiin aikoihin. Jos hyvin sattuu, niin huomenna voi täällä taas auringon kajoa nähdä. Kovin äkkiä tuo tämän päiväinen kajo alkoi häipyä.


















Muuten on mennyt aika "juhliessa" ja joulun alus tunnelmissa. Ensin oli torstaina päivällä soppakirkon joulujuhla. Lausuin siellä joulurunoni. Vein vetäjille joulusuklaata ja saimme itsekin paketin.




Torstai-iltana oli Kylätalon Ilosanoman joulujuhla. Hyvä tilaisuus, 31 henkeä oli ja kaksi taisi olla ihan ensimäistä kertaa. Laulusiskot (missä minäkin olen) lauloi hengellisiä lauluja ja yhteislauluina lauloimme joululauluja. Sielläkin lausuin joulurunoni. Me saimme isäntäparina seurakunnalta kauniin, nuppuisan amarylliksen ja rahalahjan. Ja pari lahjaa saimme muutenkin toisilta. Lopuksi runsas kahvipöytä ja iloinen seurustelu sai viihtyisän puheenporinan sorisemaan.




Eilen sitten olimme seurakunnan pää-paikan joulujuhlissa. Sali oli ihan täynnä ihmisiä. Näimme pyhäkoululaisten ja varkkien (varhaisnuorten) yhteisen jouluevankeliumi-esityksen. Siinä oli nukketeatteria ja tavallista näytelmää hyvin sekoitettuna. Myös pyhis-opeja oli mukana esityksessä. Kuulimme vanhimman seurakunnan jäsenen muistelut sotajoulusta. (Suomi 100 v-kunniaksi). Ja tietysti lauloimme ja kuulimme lyhyen saarnan. Ja seurakunnan vastuunkantajat saivat lahjansa. Lopuksi saimme riisipuurot ja kahvit.









Kotona olen pakannut ensimmäiset joululahjat ja koristellut kuusen. Jo eilen. Ensimmäisen kerran ikinä näin aikaisin.



















Valoja kokeilin kuvan verran, muuten pidämme valot vasta jouluna...mies ei tykkää liian aikaisesta "joulusta" ...


















Kissamaisen rentoa joulun odotusta!















perjantai 15. joulukuuta 2017

Neljä vuodenaikaa/kissojen vuoden ajat


Kivipellon Sailan blogista nappasin tämän haasteen, koska ajattelin, että on kiva katsella kuvia vuoden varrelta.






Aloitan viime talvesta. Aurinkoista (ainakin tässä kuvassa) vähä lumista tammikuuta.















Samalla tässä tulee myös kissojen neljä vuoden aikaa.















Viime vuoden joulukuulta. Hipsu katselee lasin takaa talvea.








...ja Rasmus köllöttelee sisällä. Kyllä meidän kissat ovat ulkona talvellakin, mutta silloin ei emäntä välttämättä ole kuvaamassa.
















Talven jälkeen tule lempi-vuodenaikani kevät :)

























Hipsu on vaatekomerossa...
















Rasmus sen sijaan on siirtynyt ulos makaamaan :)















Kesä



























Ja missä kissat? Ainakin Hipsu löytyy pihalta.

















Siellähän ne pojat kisailevat :)

















Kun saapuu syys... linnut suunnittelevat etelän matkaa...























...ja Hipsu istuu taas ikkunalla
















Rasmuskin on vetäytynyt talvi-unille.
















Tämän perusteella kissat ovat sisällä kolme vuodenaikaa ja ulkona yhden, ei se kyllä pidä paikkaansa, mutta yleensä tulee vaan sisällä otettua niistä kuvia ja nukkuvina ...kun ne pysyvät paikallaan :)






Minä en haasta ketään, mutta jos joku haluaa saa tehdä saman :)

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Kynttilöitä






Tänä aamuna oli sininen hämärä,kaunista!
















Nyt vähän vaille 10 aurinko paistaa puiden latvoihin.








Eilen sain päähäni kokeilla kynttilöiden valamista, kun vanhoja kynttilän jämiä oli kerääntynyt, ja joku rikkinäinen kynttilä siihen lisäksi. En ole oikeastaan kynttilöitä koskaan tehnyt, paitsi kerran kun tein sytykeruusuja, niin valoin lopusta steaariinista pikkuiseen posliinikippoon kynttilän. Mutta nyt olin aiemmin saanut vanhalta ystävältä sydänlankaa, niin päätin koettaa. Muotit olivat ongelma, mutta muistin, että mulla oli jäljellä myös saatuja pahvisia muffinsimuotteja muutama, niin kokeillaan niitä... Tiedän että maitotölkkeihin voi tehdä, mutta ne oli kaikki käytetty sytykkeenä :) Ja sitäpaitsi mulla ei kuitenkaan kauheasti ollut niitä jämiä. Valkoisia jämiä oli eniten, niin sulatin ne vesihauteessa metallisessa cappucino-purkissa.
Tässä kynttilöitä jämettymässä. Yksi on tehty vessapaperirullaan ja yksi siihen pieneen posliinikippoon.

















Ja tässä valmiita. Ei mitään mallikappaleita, mutta enpä ole sellainen itsekään...tulee tekijänsä näköisiä :)
















Tämmöisiä matalia kynttilöitä joita voi polttaa tarjottimella.
















Muut ovat valkoisia, paitsi yksi vihreä ja yksi sininen. Punaiset jämät vielä jäi. Niistä olinkin ajatellut tehdä sytykeruusuja, mutta tallella oli vaan sellaisia huonon mallisia munakennoja ja tosiaan oli turhan pitkään mennyt aikaa noissa kynttilöissäkin ja puhtikin loppui.
Se vessapaperi rullaan tekemäni kynttilä olikin alaosastaan huono, niin katkaisin sen, niin siitäkin tuli tarjotin kynttilä.
















Loppuun jouluisen värikäs kuva kaapin päältä. Nuo jouluiset "ruukut" on minusta niin kauniita, ja kun ei nyt joulukukkia ainakaan vielä ole, niin pesin mullan jämät pois ja laitoin niihin tuikkuja ja korujani :)
















Mukavaa päivää!
















tiistai 12. joulukuuta 2017

Väsymystä...




Haa, taas kerran sataa lunta! Kuinkahan kauan tämä lumi pysyy... lumi kuvia otin ikkunasta äsken.



Mulla on jonkinlainen joulun alus väsymys, mietin mitä jaksaa jouluksi laittaa, ja toisaalta laskut ja rahavarat huomioon ottaen, se on myös "pystymis kysymys". Vaan joka kerran asiat on järjestyneet, joten ei siitä sen enempää pidä huolta kantaa. Lukekaapas muuten Kotimatkalla-blogistani tämän päivää sanaa aiheesta "Huolettomuus" kirjasta "Jumala puhuu".



















Jotenkin väsynyt kun on ollut, niin eilen olin iloinen siitäkin, kun sain pari "hommaa", jotka mielessä on ollut, tehtyä. Hoidettua öljytilaus sekä teetettyä Kylätalon joulujuhlaan kutsulaput (omasta tulostimesta kun loppui muste) ja vietiin ne ilmoitustauluille. Yhdellä ilmoitustaululla kohtasin erään kyläläisen ja sain kutsua häntäkin joulujuhlaan.
Pari joulujuhlaan liittyvää muutakin asiaa sain hoidettua ja pakaste-coctail-piirakoita ostettua,kun niiden paistaminen on mun osuus vähän runsaamasta tarjoilusta, juhlan kuniaksi. Niin, ja joulukortit laitettua postiin.




















Mulla on ollut selkä kipeä pari päivää, ensin se tuli ihan "itsekseen" (tosin saatoi tulla puiden kannosta) ja siihen auttoi selänlämmitin, mutta kun olimme eilen kaupungissa, niin kauppareissulla mies oli jo mennyt autoon odottamaan, kun minä vielä keräsin tavaroita, niin kun mulla oli painava kissanhiekka-pussi, iso kissanruoka pussi ja ruoka kassi, niin siitä se selkä ei tykännytkään vaan tuli uudestaan kipeäksi :( No, kyllä tuo villainen selänlämmitin tekee hyvää taaskin.
Miehellä oli eilen vapaapäivä näytelmistä. Tänään hän lähti taas aamulla ja tänään on kaksi näytöstä ja huomen aamulla yksi, niin jääkin nyt poikkeuksellisesti yöksi Vivamoon. Torstaina hällä onkin taas vapapäivä, ja se on hyvä, kun silloin on se Kylätalon joulujuhla illalla. Ja myös soppakirkon joulujuhla on samana päivänä, kaipa sinnekin olemme menossa, kun se on päivällä. Oho, näköjään olen höpötys-tuulella :D
No, tämähän onkin samalla vähän niinkuin päiväkirjaa, kun paperiseen päiväkirjaan tulee kirjoitettua harvemmin nykyisin.

















Eläinlääkärille soitin Rasmuksesta eilen, ja lääkäri sanoi, että kissoilla voi olla kuukaudenkin maha löysällä ja sitten parantua itsekseen. Ohjeita sain kyllä esim. madotuksesta ja lisäravinteen annosta. Ja kun Rasmus on muuten ihan hyväkuntoinen. Joten luotetaan siihen, että se tuosta paranee.
Hyvänen aika, joulu on jo noin puolentoista viikon päästä, se tulee ennenkuin huomaammekaan. Hyvää joulunalus-aikaa!

















sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Joulu-valoja ja lumihiutaleita




Ulkona alkoi äsken sataa lunta, pienen pieniä hiutaleita :)





Ihmettelen kovasti, kun ostin ne patterivalot ulos, niin niistä on jo nyt patterit ilmeisesti lopussa, kun valo paloi hyvin, hyvin himmeänä...niinkö vähän aikaa ne kestää...taitaa tulla turhan kalliiksi. Vaikka niissä oli hämäräkytkin, että syttyivät vasta hämärällä. Eivät siis päivällä olleet päällä. "Kauhiast ihmettelen". En ole enää pitänyt sitä päällä, ajattelin laittaa uudet patterit vasta jouluksi.
Myös kuistilla ollut (samanlainen) valo himmeni, mutta siinä olikin käytetyt patterit, siihen laitoin uudet, ja pidän sen vaan illalla päällä.





Elikkäs kyllä vaan sähköllä toimivat on parempia. Niinkuin nämä eteisen valot,jotka laitoin sen tekemäni kranssin ympärille.














Kuistin valojen seuraksi laitoin "tuunaamiani" palaneita lamppuja :)














Värikäs koti-ryhmässä joku oli jakanut jonkun lehti-tms kirjoituksen, jossa valitettiin punaisista verhoista ja jos minkin värisistä jouluvaloista, että ei sais laittaa, kun näyttää ihan ilotalolta...
Mitähän se tuumais näistä...hmmm...pimeässä ikkunassa...













Ostin nimittäin vahingossa (kun en katsonut kunnolla tekstiä, luulin että ne oli kirkkaat) pinkit pienet valot aiemmin, ja laitoin ne pinkin sydämen ympärille pikku-huoneen ikkunaan.:) On itsestäkin vähän liian räikeät, pinkkiä pinkillä, saattaa olla että laitan ne johonkin muuhun.








Keittiön ikkuna on saanut punavalkoista väritystä.
















Laitan joulukortit taas tuohon verhotankoon, kaksi korttia on jo tullut. Itse olen tänään kirjoitellut joulukortteja. Lahjoja ei ole vielä ostettu ensimmäistäkään, tosin meillä annetaankin jouluna vain jotain pientä.




Rasmus raukka-parka on taas ripuloinut ja annan sille toisen kuurin lääkettä...jos ei se auta, niin pakko mennä eläinlääkärille :( Voi kun se paranisi!

perjantai 8. joulukuuta 2017

Metsän rauhaa




Muistoja pari päivää kestäneestä valkoisesta maasta.






Eilen kävimme Elmon kanssa pitkästä aikaa metsässä, kun oli vähän kuivempaa keliä päivällä vielä, ennekuin lumi muuttui märäksi ja suli pois. Jopa mokka-saappailla pärjäsin, kun väistelin isompia lätäköitä. Mutta kuvat puhukoon puolestaan :)




































































Tuon viimeisen kuvan laitoin tietokoneen näyttöön etusivuksi :)

torstai 7. joulukuuta 2017

Ompelunurkkausta...




Turhaan mietin asu-pulmia, ja vaikka olin ratkaissutkin asian niin, että laitan ruskean hameen noiden puseron ja tunikan lisäksi, niin sitten oli eilen taas vatsavaivaa ja päätäkin särki, niin annoin miehen mennä yksinään. Tavallista vähemmän oli ollut muutenkin siellä väkeä, kuulin. Mies oli kyllä siellä loppuun asti, eli matkoineen meni hällä 4-5 tuntia. Minä sillä aikaa katsoin sivusilmällä tv:stä linnan juhlia, ja vähän neuloin samalla.






Nytkin särkee vähän päätä. Ulkona on vaihteeksi taas valkoista ollut päivän, pari. Miehellä alkoi Vivamon joulunäytelmät, tänä iltana on kenraali harkat. Onhan se sielläkin jouluisempaa, kun on vähän lunta.
Verhoja vaihtelin yhtenä päivänä punasävyisiin ja ensimmäinen joulukorttikin jo oli tipahtanut postilaatikkoon, ajoissa :)






Otin kuvia sieltä yläkerran ompelu-nurkkauksesta, sen jälkeen kun vein sen ilmoitus-taulun sinne. Täyttä siellä kyllä on, vaikka vähän järjestelin sitä samalla.

































Tällainen kasa ompelu- ja idea kirjoja etsi paikkaansa sieltä, kun olivat aikaisemmin tuossa hyllyllä, joka tuli nyt niin täyteen...sain ne sitten pöydän kulmalle mahtumaan. Kirjat on osa saatuja, osa joskus alesta ostettuja.














Myös ompelukone ja saumuri ovat saatuja ja esim. hyllyn alla olevat säilytys-laatikot itse tehtyjä, samoin kuin farkku-purkit hyllyllä. Ompelupöytäkin on muuten saatu :) Ja lamppu jonkun talon "Saa ottaa" kasasta. Meillä tosi vähän on mitään ostettua, ja se sopiikin hyvin tämmöiselle kierrätys-ihmiselle.






Mutta nyt toivottelen teille mukavaa päivää! Ja Kotimatkalla-blogissani päivän sanaa :) Linkki oikealla.