Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

tiistai 21. marraskuuta 2017

Joulu mielessä(kö)?




No kyllähän se pikkuhiljaa alkaa olla. Tänään kävin taas kirppiksellä ja siellä oli jo paljon joulukoristeita yms. Tämän päiväiset ostokset tässä:








Kaksi isoa kerää villalankaa, 1,50 kpl ja pikkuiset villasukat isolle nukelle 0,50 e.















Kaksi kynttilänjalkaa yhteensä euron. Liilahtavat, sopivat liiloihin verhoihin :)















4 kpl joulupalloja 1 e. Liilaa ja pinkkiä entisille kaveriksi.

















Muistattehan kuinka viime talvena kokeilin tehdä näitä joulukoristeita palaneista pikkulampuista...ne olivat kuistilla koristeena.























En löytänyt arkistosta kunnon kuvaa, mutta tuollaisia. Olin nyt laittanut talteen vuoden aikana palaneita pikkulamppuja ja niitä oli viisi kappaletta.

















Eikun vaan tekemään lisää koristeita. Pursotin lampun päälle purkista liimaa ympäriinsä, pienellä pensselillä tasoitin sen ja ripottelin paperin päällä hilettä lampun päälle sitä samalla pyöritellen. Sen jälkeen kiinnitin kantaan väliaikaisen rautalangan, jotta sain ne ripustettua kuivumaan. Siinä tilanteessa yksi putosi lautaselle, jossa tekemättömät lamput olivat ja hajoitti yhden :( Mutta neljä tuli valmiiksi :)

















Pinkkiä ja liilaa nuokin, taitaa olla nyt sen värinen kausi :)









Samalla ihan huvin vuoksi vain kokeilin mitä saisin aikaan romulaatikossa olevista pikku"jutuista". Tämmöinen mummeli :)
















Heh! Aineksina toisesta päästä rikkinäinen vaahtomuovi-papiljotti, taskulampun osa, itse tehty pikkuhattu, nukelle tehty paita, pumpulia ja nukelle tehdyt helmet. Kiva välillä höpsötellä.













maanantai 20. marraskuuta 2017

Valoja kaamokseen





Viime aikoina olen laitellut valoja lisää valaisemaan pimeyttä.









Keittiöön


















Olkkariin useamman

































Pikkuhuoneeseen laitoin aiemmin eteisessä olleet led-valot...



















...ja eteiseen kirkkaat, jotka valaiseen sen paremmin. Näin aluksi kiedoin ne vain tekokukan ympärille :)




















Loppuun "luonnonvaloa" eilisestä saunan lämmityksestä.


















Lämpöistä jatkoa <3

lauantai 18. marraskuuta 2017

Sadetta ja kirjoja





Musta tulee kohta "Aina (Inkeri) Ankeinen", jos nää kelit jatkuu... koko ajan sataa. Ei kateeksi käy miestäkään, joka siellä näytelmä harkoissa on :( (Ulkona suurimman osan).
Vähän aikaa sitten läksin Elmon kanssa ulos, kun näytti ettei sada (vaihteeksi), vaan ei keritty kun varmaan sata metriä mennä, kun alkoi sataa... käytiin kuitenkin pieni metsälenkki tekemässä, vaikka sade sen kun koveni. Päällysvaatteet sai laittaa kuivumaan kun kotiin päästiin. Nytkin vettä tulee oikein kunnolla.





Sisälläkin on ollut kylmä, mutta nyt alkaa lämmetä kun olen puuta polttanut uunissa. Meillä ei öljylämmitys ole vielä päällä. Pitäs ehkä ylöskin laittaa tuli.








Oikeastaan mun piti kertoa kirjoista, joita olen lukenut. Kun aloitin sen Björkin tutkimuksia-sarjan, niin sain niistä neljännen (ja ilmeisesti viimeisen ilmestyneen)luettua. Nehän olivat: 1. Yön sydän on jäätä, 2. Käärmeiden kesä, 3. Kuka kuolleista herää? ja 4. Koston kukat. Kirjoittaja on Virpi Hämeen-Anttila.
Jotenkin koukuttavia ne olivat, hyviä. Nehän kertoivat Karl Björkin rikos-tutkimuksista 20-luvun Helsingissä.
















Ja niistä alkaen on kummallisesti muutenkin osunut eteeni 20-40-luvusta kertovia kirjoja. Viimeisin oli Heidi Köngäksen kirja Hertta, joka kertoo Hertta Kuusisesta ja Yrjö Leinosta. Takana lukee näin:" Hertta Kuusinen vapautuu vankilasta keväällä 1939, nälkäisenä ja täynnä tahtoa. Poika Juri on jäänyt Moskovaan, samoin nuoruus. Hertta tutustuu komeaan Yrjö Leinoon, ja rakastuu.
Säkenöivä romaani palavan poliittisesta liitosta, sen noususta ja tuhosta, sodan ja vaaran vuosina."



















Sitä ennen luin kirjan Jacobin takki, joka juutalaisvainosta ja ghetto-elämästä kertovana, oli kuitenkin todella hyvä kirja. Se kertoi Mika (Mikhail) pojasta joka perii isoisänsä Jacobin ihmeellisen salatasku-takin. Takin salataskuissa on monen muun asian lisäksi pieniä käsinukkeja, joilla Mika myöhemmin ilahduttaa gheton lapsia ja (joutuu) myös saksalais-sotilaille esittämään nukketeatteria viihdykkeeksi.Takin avulla hän saa myös pelastettua lapsia ghetosta turvalliselle puolelle. Tämän kirjan olen jo palauttanut, joten antakaa anteeksi jos joku kohta on väärin. Kirjan on kirjoittanut Eva Weaver.









Seuraavana taidan ottaa luettavaksi tämän kirjan:





















Tämä on jatko-osa kirjaan Katukatti Bob, jonka olen lukenut jo aiemmin. Se oli myös tosi hyvä, ainain näin kissa-ihmisestä :)



Eli seuraavaksi jotain ihan muuta kuin nuo rikosten, politiikan ja sodan päivät.






Meillä on mukavia naapureita ja Elmo sai kauempana asuvalta naapurilta pussillisen luita, pari annoin sille heti ja loput pistin pakasteeseen.















Näihin kuulumisiin!

perjantai 17. marraskuuta 2017

Perjantai




Tänään meille tuli ystävä-perheen mies korjaamaan autoaan. Mieheni oli jo kerinnyt lähteä kaupunkiin, mutta oli sanonut , että kaveri voi mennä autotalliin autoremonttia tekemään. Sitten mies soitti, että eräs toinen ystäväperheen mies tulee tuomaan jotain tavaraa varastoon ja tuo samalla ruuanjakelusta jotain. Ei ole vielä tullut, joten saa nähdä tuleeko isäntä vai tämä mies ennen. Toinen kaveri on edelleen autotallissa.





Minä vaan en ole oikein osannut omia hommia ruveta tekemään, vaan olen ikäänkuin "valmius-asemissa". Siksipä rupesin tähän tietskalle kirjoittelemaan.
Yhden ison yläkaapin siivosin ja joulu/kaamos-valoja laitoin muutaman sisälle.
Ulkona on tosi raaka ilma, välillä sataa vettä ja tuulee kylmästi koko ajan.







Tässä välillä kävi se ystäväperhe,(vaimokin oli mukana), he toimivat ruuanjakelussa, niin toivat meillekin ohimennessään sieltä jääneitä ruokia. Aina ilmainen ruoka meille kelpaa :)
Toinen kaveri sai autonsa korjattua ja mieskin kerkisi tulla kotiin samaan aikaan. Ja syötiin, mies tosin vaan pehmeää, kylmää ruokaa hammaslääkäri-operaation jälkeen. Se oli jo eilen, mutta huomenna saa vasta syödä kuumaa ruokaa.















Huomenna alkaa miehellä taas joulunäytelmän harkat. Niin se vaan joulukin lähestyy. Kaivelin vintissä vanhoja joulukoristeita siinä mielessä, että voisin ylimääräisiä lähjoittaa pois Roskalavaryhmässä. Tämmöistä tavallista elämää tänään perjantaina. Siivoamaankaan en ruvennut vesisateen ja "vieraiden" vuoksi, ehtiihän tuon huomenna...tai sitten ei, jää nähtäväksi.





Tällainen "harmaavarpunen" olen ollut näin kotioloissa, vaikka yleensä väreistä tykkään pukeutumisessakin.













Terveisin Sesse

torstai 16. marraskuuta 2017

Tekemisen puutteessa aikaansaatu...




Tänään aamulla kurkistin lukemiston blogeja ja huomasin, että VillaNanna-blogissa tehtiin taas sukkia. Muistatte varmaan, että sieltä saadun idean perusteella tein aiemmin itselleni nämä harmaat unisukat. Miehen vanhasta teepaidasta.

















Niinpä innostuin tekemään toiset unisukat, että on vaihtosukatkin :) Tällä kertaa sinertävästä vanhasta teepaidasta, olisikohan tytön entinen. Kun siinä mainostetaan tunneli-juoksua, joka oli silloin kun uusi ykköstie avattiin, eli ennen sitä. Tyttö osallistui siihen silloin.
Entiset sukat mallina.



























Noista tuli vähän väljemmät, mutta eiköhän ne jalassa pysy yöllä.










Eilen illalla tekemisen puutteessa väkersin tuommoisen sydän-koristeen.



















Pihalta aiemmin tuomani, ulkoruukussa ollut ja syksyllä nupun kehittänyt, ruusu avasi sen nyt :)



















Heippa!

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Muistoja mielessäin



Eilen luin taas kirjaa lapsuuskylästäni Ahmoonkylästä. Sen on kirjoittanut Matti Kota, joka on myös asunut Ahmoolla. Tilasin sen jokunen vuosi sitten itselleni, kun huomasin, että se oli myynnissä netissä.



















Siellä on paljon tietoa ja muistoja kotikylästäni. Mutta niitä olen käsitellyt tarkemmin aiemmassa Ahmoo-postauksessani, niinpä keskityn tällä kertaa Karkkilaan, joka oli siis "kotikaupunkini", neljän kilometrin päässä kotikylästäni. Se oli meille "maalaisille" se The City :) Vaikka olikin silloin vielä kauppala.



















Siellä kävimme ystäväni kanssa torilla, ostoksilla, kahvilassa, elokuvissa... Siellä kävin myös ylä-asteeni eli silloisen kansalaiskoulun, luokat 7-9. Sekä muutaman vuoden töissä. Kuljin kävellen, pyörällä tai linja-autolla. Tämä museojuna oli linja-auto asemaa vastapäätä. (Kuva netistä).




















Junan edessä oli penkit ja siellä joskus istuttiin ystävän kanssa jätskillä ja juttelemassa :)













Karkkilan kirkko, joka oli rippikirkkoni.
















Karkkilan läpi menee joki ja siinä on koski. Siellä joen/kosken rannassa on kaunista ja siellä menee kaunis kävelytie. Olemme käyneet joskus siellä jälkeenkin päin. Tämä kuva postikortista.




















Tässä kuva Karkkilasta 60-luvulta. (kuva netistä) Me muutimme juuri 60-luvulla Ahmoolle, joka silloin kuului Ul.Pyhäjärveen. Myöhemmin Pyhäjärven kunta ja Karkkilan kauppala yhdistyivät.


















Näin muistoissa tänään :)

maanantai 13. marraskuuta 2017

Vanhat, risat farkut käyttöön :)








Ei mitään uutta auringon alla. Eikä paljoa sitä aurinkoakaan. Ja koska ei ole mitään uutta, niin laitetaan sitten vanhaa tännekin. Kun katselin vanhoja kuvia niin tuli mieleeni laittaa kuvia, mitä kaikkea olen tehnyt aikojen kuluessa vanhoista farkuista. Ideoita muillekin :)







Farkkukassi (vuoritettu) edestä....














...ja takaa















Tässä toinen

















Farkkulaukkuja


























Istuintyyny














Käytössä :)













(Tämä on nykyisin tytöllä).











Erilaisia koriste-sydämiä
























Joulutonttu



















Erilaisia farkku"purkkeja"

























Farkkuhattu

















Säilytin


















Toinen samanmoinen




















Pannulappuja
















Tällaista on tullut joskus ommeltua...osa on tallella, osa lähtenyt eteenpäin.