Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Kauniita kelloja ja vähän muutakin





Mulla taitaa olla addiktio kauniisiin esineisiin. Ja jos niitä on useampi, niin niistähän muodostuu lauma tai kokoelma. Ja varsinkin jos esineillä on joku tarina, niin sitten ne vasta ovatkin mielenkiintoisia.




Yhdessä vaiheessa meille kertyi ihan hirveästi kelloja, joista osa ei tosiaankaan käynyt, mutta ne olivat vaan kauniita :) Jossakin raivaus-puuskassani niitä pistin sitten roskalava-ryhmäänkin ja käyviäkin annoin pois osan.
Siitä huolimatta on niitä vieläkin omiksi tarpeiksi. Kun meillä oli eräs tuttava auttamassa remontissa viime kesänä, niin hän ihmetteli, kun meillä oli olohuoneessa 4 kelloa. ( Kolme seinäkelloa ja pojan pöytäkello, jota poika ei ole halunnut vielä ottaa itselleen). Myöhemmin tulikin ilmi, ettei tällä tuttavalla ollut muuta kuin kännykän kello, joten yhden seinäkellon (joka sivumennen sanottuna oli tullut meille tämän talon mukana) annoimmekin sitten hänelle.





Tällä hetkellä meillä on olohuoneessa 2 seinäkelloa. Molemmat ilmaiseksi saatuja. Mutta nyt niihin kelloihin, jotka aioin esitellä.





Tämä vanha ja käymätön pöytäkello on pelastettu vuosia sitten kirppiksen roskiksesta. Sanoin silloin syyksi sen, että se voisi päästä nuorimman tytön kotileikkiin, kun hän taisi olla silloin kuusi vuotias. Ja kyllä se siellä leikissä varmaan olikin, mutta sen jälkeen minä olen säästänyt sitä koristeena vintin ikkunalla, kun minusta se on niin jotenkin vanhanaikaisen kaunis! Ihanaa kiiltävää puuta.













Se on saksalainen ja merkki on Ruhla Electrick. Takana on teksti 70 jahre Wartburg Automobile.












Toinen kaunis kello on miehen lapsuuskodista peräisin oleva seinäkello, jonka hän sai veljensä kuolinpesästä. Valitettavasti sekään ei käynyt, joten minä irroitin siitä kellotaulun koneistoineen (ovat kyllä tallessa) ja laitoin sisälle vain proosallisen muovikellon. Nyt se mittaa aikaa meidän makuuhuoneessa..













Tämä seuraava taskukello on miehen Venäjän reissultaan ostama. Kaunis on tämäkin ja kunnossa, vaikkei ole tullut nykyisin hänellä käytettyäkään.
Kannessa on kuva hevosvaljakosta.













Kello aukeaa nupista painamalla.














Tämä kaulakello on äitini entinen. Tämäkin aukeaa nupista painamalla. Pinta on kauniisti kaiverrettu.













Muistelisin äidillä olleen tuon kellon 70-luvulla. Oli jossain valokuvassakin.














Tämäkin on toimiva, vedettävä.Piti hakea mahdollisimman vahva suurennuslasi, että sain merkin selville, se oli Leijona ja siinä oli makaavan leijonan kuvakin.
Joskus käytän tuota kaulakelloa koruna, mutta aika vähiin se jää.








Ja sitten muihin asioihin. Eilen oli kaunis piristävä kevätpäivä, auringon voimalla sain siivottuakin ja vaihdettua olkkariin vähän keväisempiä juttuja.Otin pari kuvaakin, mutta kumma kun ulkona oli niin kirkasta niin sisällä näytti kuvassa niin pimeältä. Vaikka muuten näytti ihan kivalta kun sisälle paistoi aurinko, kuvassa ei sitä tunnelmaa tavoittanut :(




























Tänään mies on ollut harkoissa ja juuri alkoi sataa räntää!!! Taas! Eilen illalla en saanut unta kuin vasta yhden jälkeen ja aamulla käynnistyin taas hitaasti. Koiran kanssa tein aika pienen lenkin aamupäivällä, ja oli tosi kylmä ja kova tuuli. Siksi en metsään lähtenytkään. Takaisin tullessa oli jotenkin huono olo ja kauhea nälkä, onneksi pääsin kotiin, ihan tuskanhiki oli ja vähän pyörryttävä olo...luulen että verensokeri oli alhaalla. Parani pikkuhiljaa kun otin heti voileivän, maitoa, vohvelin ja pääsiäiseltä jääneen pikkuisen suklaamunan. Sitten alkoi olla normaali olo ja jaksoin ruveta laittamaan oikeata ruokaa.





En kyllä viitsinyt yksin itselleni sen kummempaa ruokaa laittaa,kuin nuudelia ja vihanneksia, sekä 2 keitettyä munaa + silliä.





Ruuan jälkeen meninkin yläkertaan ompeluhommat mielessä. Miehellä oli taas toinen ruutupaita hajonnut hihan kyynärpään alapuolelta, ja oli puhuttu, että teen siitäkin lyhyt hihaisen. Joten tuumasta toimeen. Muistatte varmaan, että viimeksi tein paidan hihan alaosasta nukelle tämän hameen, kun se alkoi näyttää silmissni hameelta.













No, nyt rikkinäisen hihan jäljelle jäänyt alaosa alkoi näyttää liivihameelta, ja sehän siitä piti nukelle tehdäkin :)















Koristeeksi jostain tyttären vanhasta tunikasta talteen otettua pitsiä ja toisen tyttären lahjoittamista silkkinauhoista pari pientä rusettia.













Tällaista tänään.

torstai 27. huhtikuuta 2017

Vuodenaikoja




Niinkuin ilmat on mitä on, ettei oikein tiedä mikä vuodenaika milloinkin on, niin meilläkin näkyy olevan joulu ja pääsiäinen yhtä aikaa :)






Eteisen ovessa on vielä jouluverho, vaan haitanneeko tuo...















Samassa eteisessä on myös pääsiäinen.













Niin on tänäänkin paistanut sekä satanut rakeita ja räntää... Aamupäivällä tehtiin Elmon kanssa vähän pitempi lenkki ja käytiin tapaamassa Elmon koira-ystävää.
Sain Roskalava-ryhmässä annettua pois kasan kahvipusseja ja kasan kananmuna-kennoja. Vaatepaketti mulla on siellä vielä odottamassa, mutta vien Uffin laatikkoon jos eivät mene. Yhtenä päivänä vein sinne jo kaksi pussillista. Ja kierrätyspisteelle muutenkin vietiin komeroon kertyneet muovi-, metalli-, ym jätteet. Eteisen komerosta pitäisi muutakin laittaa kiertoon, vaan ei kierrätyskeskuksessa ole vielä käyty. Ja niin kylmä on vielä tuolla komerossa samoin kuin vintissäkin, että olisi kivempi siivota niitä, kun tulisi vähän lämpimämpää.






Vintissä olevasta isosta Jeesus-taulusta laitoin viestiä eräälle seurakuntalaiselle, että jos sitä haluttaisiin johonkin. Meille kun on erikokoisia kanavatyö-tauluja kertynyt enemmänkin, kun miehen äiti oli niitä paljon tehnyt. Ja meillä on nykyisin pienemmät seinätilat, kuin silloin kun miehen äiti kuoli ja miehen sisarukset paljon meille niitä tarjosivat...varsinkin kaikki hengelliset aiheet :) Niinpä varsinkin isot taulut on olleet vintissä säilytyksessä.













Tänään olenkin ollut, lenkkiä lukuunottamatta, ihan vaan kotona, kun tämän päiväinen muutossa auttamis keikka peruuntui. Tänään on sauna-ilta. Mukavaa torstai-iltaa!

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Kallio-hullu musta on tullu...




...ei voi mitään. Niitä on vaan pakko kuvata, kun uusia kalliota löytyy :)
























































Viimeisessä kuvassa olin näkeväni leijonan vaanimassa kallion päällä :)













Ei mulla sit muuta.

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Sen sellaista...




Tänään oltiin kaupungissa. Ruokailun jälkeen olimme tuttavien luona, kun mies oli siellä auttamassa heidän lopputavaroiden kantoa, autosta uuteen kotiin. Mulla on ollut tuo olkapää taas kipeämpi, niin en kantanut eikä talon rouvakaan omien vaivojensa vuoksi, vain miehet joita oli 3 kpl.
Talon rouva (sanon näin koska itse vasta tänään tutustuin heihin, mies oli tutustunut jo aiemmin) pyysi minua auttamaan torstaina muuttolaatikkojen purkamisessa.





Poikkesin myös nuorimmaiseni luona ja sieltä tuli kaksi kassillista pyykkiä mukaan...mistä tulikin mieleeni, että täytyy muistaa ottaa pyykit pois koneesta ennen yötä :)
Huomenna onkin kai kotipäivä paitsi illalla sitten laulu-harkkoihin.





Ulkovaate-komeroni siivosin viime viikolla, se oli tosiaan tupaten täynnä takkeja, joista osaa vaan tuli käytettyä, niin sainkin raivattua sieltä useamman takin pois sekä jotain muutakin...esim. laukkujakin lähti pois kolme kappaletta. Kaulahuivitkin roikkuvat nyt siististi kaapin oven sisäpuolella naulakossa :)













Innokas kukkija enkelinsiipi tekee taas uutta kukkaa:)














Tänään istutin aikaisemmin veteen juurtumaan ottamani pelargonian oksat multaan, toivottavasti lähtevät hyvin kasvamaan. Pääsivät makkarin ikkunalle toisten pelargonioiden seuraan.




Viime viikonloppuna, kun kävimme ystävän synttäreillä, sain samalla häneltä tilkkuja, maatuskoja ja nasta-kengät ensi talveksi. Maatuskat pääsivät kahden oman entisen mummelini seuraan :)











Joissakin on joku sisällä, mutta yritin laittaa niin, että olisi valikoima erilaisia.





Eipä tässä muuta tänään...

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Arvaatko mitä tänään tehtiin...











...aivan oikein, vaihdoimme vihdoin autoon kesärenkaat. Työnjohtaja on ummistanut hetkeksi silmänsä :)







Tänään käytiin myös naapurikylässä, koska olin aiemmin saanut kutsun terveys-asemalle yleiseen irtosolu-näytteeseen. Perusteena kutsussa oli yksinkertaisesti: ikä. Sitä ennen vielä jaoimme siellä lehtiä postilaatikkoihin. Yhden tuttavankin tapasimme.
Aamulla oli ollut aurinkoista, vaan sieltä takaisinpäin lähtiessä satoi taas jo hetken rakeita. Nyt taas paistaa.






Eteisen komeroon ja pikkuhuoneeseen on kertynyt kaikenlaista kiertoon pistettävää tavaraa. Niinpä laitoin Roskalava-ryhmään muutaman ilmoituksen niistä. Osan laitoin pusseihin kierrätyskeskukseen vietäväksi ja yhden pussillisen rikkinäisiä/kuluneita vaatteita vein roskikseen. Pitäisi tosiaan taas aloittaa kevät-siivousta. Hirvittävä tavaramäärä jokapuolella!







Silloin kun tein niitä tyynyjä, niin yksi jätettiin kuvaamatta, syystä, että se oli menossa ystävän lahja-kassiin, enkä halunnut sitä etukäteen kuvata. Mutta se oli tällainen, koira-aiheinen.














Pari korttiakin tein yhtenä päivänä, niistäkin toinen meni ystävälle.

















Mukavaa maanantain jatkoa!






sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Kalliolle kukkulalle ja virtaavien vesien äärelle




Tänään oli "kova" lenkki Elmon kanssa. Menimme metsätietä joka oli koko ajan ylämäkeä, meikäläinen "rapakuntoinen" oli ihan hengästynyt kun päästiin piiitkä ylämäki ylös ja jatkettiin metsäpoluksi muuttunutta "tietä" eteenpäin. Polku meni aurinkoisten pikku-kalliotten vierestä, ne näyttivät niin kivoilta, että pitihän sinne poiketa.




























Tuolla ollessamme hukkasin alkuperäisen polun, joka olikin muuttunut jo tosi pieneksi.... mutta kallioilta näkyi meidän lähi taloja, niin suurinpiirtein tiesin missä ollaan. Lähdettiin eteenpäin ja alaspäin, suuntana vanha tienpohja, jota pitkin pääsisi melkein meille.
Mutta välissä olivat ne erittäin jyrkät isot kalliot, josta ei kyllä uskaltanut alas yrittää... Joten piti vähän kiertää... joten kuljettiin kallion päällä ensin...






Sieltä näkyi kauas




















Sitten pääsimme suurimpien kallioiden ohi ja pusikkoista rinnettä alaspäin, tosin koko ajan joutui Elmoa komentamaan: "Älä vedä". kun sillä oli kova touhu ja vauhti päällä, ja itse sai varoa risuja ja kivien koloja laskeutuessaan. Lopulta tulimme alas vanhalle tienpohjalle.
Siellä olisi ollut luonnon oma pehmustettu jakkarakin, missä olisi voinut levähtää :)














Tulimme pihaan, missä Hipsu meitä odottikin. (Se oli alkumatkasta lähtenyt meidän mukaan, mutta jo hyvin pian jäi kodin lähistölle). Elmo oli innoissaan kun näki taas Hipsun (kun ne on niin kavereita) ja unohti, että Hipsu on kissa ja hän koira ja ne molemmat on leikattuja, kun yritti Hipsua nylkyttää, höh! :)







Eiliseltä lenkiltä virtaavia vesiä.



































Nuo jokikuvat on vanhalta uimapaikalta (tuo leveä paikka) joesta, ensimmäisenä kesänä kun täällä asuttiin ja nuorin tyttökin asui vielä kotona, niin kävimme hänen kanssaan joskus tuolla uimassa, pari kertaa. Mutta oli kyllä kylmää vettä. En ole siellä käynyt uimassa sen jälkeen.





Nyt ulkona alkoi satamaan lunta...oikein pyryttää. Näin äkkiä vaihtui sää, kun siellä aurinkoisilla kallioilla olimme noin puolitoista tuntia sitten.

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Mustikat kukkivat...









...tosin vain meidän keittiön pöydällä. Tuossa ennen pääsiäistä kävimme naapurissa kahvilla, ja siellä oli maljakossa mustikan varpuja, jotka jo kukkivat. Oli niin kauniin heleän vihreitä ja keväisen näköisiä, niin pitihän sitä hakea itsellekin.











Tuo alempi kuva on aiemmin otettu.






Muutamia kuvia keväiseltä kuistilta.

















Tuossa vilahti Hipsu ja seuraavassa Rasmus haluaa ulos.













Olen pitänyt narsissit kuistin ilona,ja portaille on päätynyt lyhtyjen sijaan vain vanha kanerva ja tuija.












Eilen (torstaina) oli tosi kova tuuli. Lähdin käyttämään Elmoa metsän puolella pissalla, piti kiertää se pieni metsälenkki, vaan onneksi jätin matkan kesken. Nimittäin puu oli kaatunut toista puuta vasten ja piti kovaa nitinää ja natinaa puuta vasten nojallaan...näytti ihan siltä, että se voisi kaatua minä hetkenä hyvänsä...
Mentiin Elmon kanssa takaisin päin ja jäätiin "passiin" katselemaan ja kuuntelemaan kauempaa. Ja eikös jonkun ajan päästä, kun tuli kova tuulenpuuska, niin kovasti rätisten ja paukkuen pitkä puu kaatui ja näköjään oli kaatanut muutaman pienemmän puun muassaan. Elmo pelästyi ja itse olin tyytyväinen, että olin kokenut, ettei parane mennä eteenpäin, kun se puu oli polun vieressä.













Tänään käytiin sitten tekemässä se metsälenkkki ja otin puusta samalla nämä kuvat.













Se oli ihan sen aukkohakkuu-alueen reunassa.






Eilen illalla kylätalo tilaisuudessa oli 21 henkeä...tosi paljon :) Tänään sitten illalla seurakuntaan ja huomenna ajellaan vähän kauemmaksi ystävän syntymäpäiville :) Sunnuntaina sitten taas seurakunta ja meidän Laulusiskojen lauluvuoro. Mukavaa viikonloppua!